Ei rahaa laiskoille italialaisille! sanoo suomalainen. Olemme ansainneet joka pennin! vastaa italialainen. Näin voisi kärjistetysti kuvata nationalististen oikeistopopulistien keskustelua eurooppalaisesta yhteistyöstä. Siitä kokoontuvat jaksossa puhumaan Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen ja ulkomaantoimittaja Satu Helin. Päällimmäisenä pyörii kysymys, miksi menestyneet kansallismieliset populistipuolueet eivät ole saaneet juurikaan valtaa EU:ssa – saati hajottaneet sitä. – Kun yhdistävä arvo on kansallinen itsekkyys, on vaikea tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa, Satu kuvaa. Nationalistipuolueet ovat erimielisiä niissäkin kysymyksissä, jotka heitä yhdistävät. Kenen tehtävä on pysäyttää maahanmuutto ja minne? Vastaus on Italiassa eri kuin Unkarissa. Jenny pohtii, voisiko isojen johtajaegojen joukosta nousta megaego, joka kokoaisi Euroopan laitaoikeiston yhteen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mistä maailma puhuu

Kaikki nationalistit yhtykää – Miksi laitaoikeisto ei tuhonnutkaan EU:ta?

Suomessa matkailijat tähyävät Jäämerelle karun kauniiden maisemien takia. Mutta voiko arktinen alue muuttua hiljaisuuden tyyssijasta jopa sodan näyttämöksi? Jenny ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen pyöräyttävät karttaa ja katsovat, miltä maapallo näyttää pohjoisesta katsottuna. Suurvallat ovat yllättävän lähellä toisiaan – ja Suomea. Pohjoinen on aina haluttu valloittaa, ja nyt moni maa on yhä kiinnostuneempi Arktiksesta. Ilmastonmuutos sulattaa pohjoista jäätä ja vapauttaa alueen luonnonvarat. Samalla avautuu uusia merireittejä. Kiina hamuaa jo kulkua pohjoisnavan yli. Iso osa arktisista alueista kuitenkin kuuluu Venäjälle, ja se aikoo pitää omastaan kiinni. Se haaveilee pumppaavansa yhä enemmän arktista öljyä. Erkka kertoo käynnistään ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla, jolla kuka tahansa voi risteillä pohjoisnavalle 30 000 eurolla. Jenny puolestaan löysi Huippuvuorilta palan Neuvostoliittoa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pohjoisen jää sulaa – käydäänkö tulevaisuuden sodat Suomen pään päällä?

Suomi kuohuu pääministerin lenkkeily- ja terassikuvista Instagramissa. Saksassa puolestaan neljä poliitikkoa julkaisi vaalien jälkeen tylsän kimppakuvan samaisella somekanavalla, ja maa meni sekaisin. Miksi? Koska Saksan valtapuolueet todella vanhakantaisia, vastaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Berliinistä. Aikaisemmin Saksan valtaapitävät polttelivat pikkusikareita kammioissaan ja vähät välittivät käynnissä olevasta muutoksesta. Siksi keskisuurten puolueiden viime viikolla julkaisema Instagram-kuva kertoo suuresta muutoksesta. Saksa on ollut nuorille pettymys. Netti takkuilee jopa Berliinissä, koronasulku vei elämästä ilon ja maapallo on kriisissä. Rikkaalla maalla olisi ollut varaa korjata ongelmansa, mutta poliitikot ovat vuodesta toiseen sivuuttaneet nuorten huolen. Nyt nuorten aikuisten suosimat puolueet ovat ottamassa somen lisäksi haltuun myös maan politiikan. Jenny haluaa puhua myös Instagramin ja demokratian suhteesta. Onko Instagramin poliitikolle ilmaista mainosta vai aito tapa keskustella äänestäjien kanssa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nuoret turhautuivat, mutta miksi yksi selfie sai Saksan sekaisin?

Unohda kaikki, mitä tiedät vaaleista. Yritä vasta sen jälkeen ymmärtää Venäjällä nähtyä näytelmää, jota kutsutaan vaaleiksi. Niissä mikään ei ole kuten ajattelemme, tiivistää kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen Moskovasta. Venäjän politiikassa meno on koko ajan härskimpää ja vaalivilppi räikeämpää. Presidentti Vladimir Putin elää vainoharhaisena ilman internetiä ja pelkää, että maa seuraa Valko-Venäjän mallia. Siellä massat nousivat epäsuosittua johtajaansa vastaan. Siksi Putin kiristää koko ajan otteitaan. Uskooko Putin oikeasti voittaneensa vaalit rehellisesti? Uhkaako vanha liittolainen kommunistipuolue häntä oikeasti? Vaalivilppivideoita katsellessaan Jenny pohtii, miksi kukaan edes jaksaa äänestää, jos kaikki tietävät vaalien olevan feikit. Vastaukseksi Erkka vertaa äänestystä näytelmään, johon kansa ottaa osaa tukeakseen johtajaansa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Putinin lässähtäneet juhlat – Miksi venäläiset suostuvat feikkivaaleihin?

Ikään kuin osa naisista haluaisi tehdä mahdollisimman paljon abortteja. Tältä Yhdysvalloissa käytävä aborttikeskustelu Jennyn mielestä usein kuulostaa. Sen sijaan, että yritettäisiin puuttua aborttien syihin, puhutaan lakipykälistä ja poliittisista vakaumuksista. Iida Tikka muistuttaa, että Yhdysvalloissa ison osan raskaudenkeskeytyksistä tekevät pienituloiset naiset. Heille kyse ei ole vain siitä, onko lapsi haluttu vaan siitä, onko heillä mahdollisuutta pitää lapsesta huolta. Jennyä kiinnostaa, mitä Texasin aborttilakimuutos tarkoittaa. Osavaltiossa kuka tahansa kansalainen voi saada itselleen 10 000 dollaria vahingonkorvauksia, jos käräyttää vaikkapa lääkärin laittoman abortin tekemisestä. Alkaako tästä kyttäyslakien vyöry? Voiko joissain osavaltioissa olla lopulta edessä aborttien täyskielto? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Onko Texasin aborttilaki taas yksi tapa kyykyttää köyhiä?

Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita? Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen. Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja. Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Influensserit omivat Afganistanin – Mutta onko somessa itkemisellä oikeasti merkitystä?

Yhdysvalloissa Kiinasta ei tykätä, mutta vain harvoja jaksaa kiinnostaa uiguurien tilanne. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka joutuu sanoittamaan pääkaupungin kyynistä ilmapiiriä: Washingtonista katsottuna jossain päin maailmaa on aina käynnissä kansanmurha. Ihmiset eivät ehdi huolestua kaikesta. Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelusta puhutaan jo kylmänä sotana. Jennyä kiinnostaa, onko se entisen presidentin Donald Trumpin tekosia. Iidan mukaan ei, vaan Kiina-angstin juuret ovat paljon syvemmällä. Jakson lopussa haaveillaan jo kesästä ja päädytään pohtimaan sodan mahdollisuutta. Haluaako Kiina valloittaa maailman? Taiwanista on pakko puhua, mutta miten lääkkeet liittyvät asiaan? Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Jossain on aina kansanmurha – Vihaavatko kaikki Yhdysvalloissa Kiinaa?

Liselott Lindström on Pemban lentokentällä Mosambikissa, kun Jenny soittaa ja haluaa tietää, valloittiko Kiina Afrikan kuten reilu kymmenen vuotta sitten ennustettiin. Afrikka-toimittaja alkaa ajatella strategisesti ja pohtii, mistä lopulta onkaan kyse. Onko Kiina fiksu ja muu maailma naiivi, vai onko sittenkin kyse siitä, että jokainen tekee parhaansa pärjätäkseen? Kongossa kobolttia käsin keräävä lapsi myy saaliinsa kiinalaisille, koska rahaa on saatava. Sama motiivi lienee afrikkalaisella diplomaatilla, joka sanoo, ettei Kiina tee Xinjiangissa mitään väärää. Köyhän on vaikea olla huolissaan muista. Nairobilaiset ostavat käytettynä t-paitoja, jotka joku Suomessa heittää roskiin, koska ne on tehty Xinjiangin puuvillasta. Vaikka Liselott näkee kiinalaisia kaikkialla, hän ei usko että Afrikka on suurvallan taskussa. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Kuinka valloittaa manner – Miksi Kiina saa Afrikassa haluamansa?

Ei ole eikä ehkä tulekaan olemaan, ennustaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Unkarilaiset tyrmäsivät kiinalaisyliopiston rakentamisen Budapestiin. Se on osoitus siitä, että eurooppalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa, sanoo Suvi. Tästä huolimatta Xinjiangin tilanne ei saa paljoakaan huomiota Euroopassa. Syynä on tietenkin raha mutta myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on uskonut Kiinan muuttuvan. Mutta onko Saksa heräämässä Kiinan valtaan, kun Merkel syksyllä väistyy? Jenny muistelee opiskeluaikojaan Kiinassa ja pohtii, miten voimakas Kiina Euroopassa lopulta on. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Unkari sanoi ei – Onko Eurooppa kyykyssä Kiinan vallan edessä?

Miksi ebolavirus matkasi termospullossa Kongosta Belgiaan, ja mitä se kertoo Afrikan yliopistoista? Ainakin sen, että ne painivat samojen ongelmien kanssa kuin Yhdysvaltain koulut: opetuksen päämäärä on hukassa. Afrikassa on vauhdilla kasvava nuoriso, joka janoaa parempaa koulutusta. Mutta onko sellaista tulevaisuudessa tarjolla? Ainakin kouluja on koko ajan enemmän. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Afrikka-toimittaja Liselott Lindström. Sillä mitä tekee kouluilla, jos a) niihin on rahaa mennä vain silloin tällöin ja b) niissä ei opi mitään? Liselott pääsee puhumaan lempiaiheestaan, korkeista koulumaksuista ja kolonialismista. Suomikin mainitaan, sillä Keniassa otetaan nyt varhaiskasvatuksen mallia Suomesta ja myydään sitä rikkaille yksityiskouluissa. Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Kun savimajakoulu on liian kallis – Voiko kenialaislapsi ponnistaa luokkanousuun?

Oletko koskaan miettinyt, miksi yhdysvaltalaiset eivät tiedä, missä Suomi sijaitsee? Tämän podcast-jakson jälkeen tiedät. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miksi Yhdysvaltain koulujärjestelmä on läpimätä. Presidentti Joe Bidenilla on vireillä koulutusuudistus, mutta se ei kiinnosta Iidaa. Hän kertoo, miksi Yhdysvalloissa koulu on koko ajan kalliimpi ja sen myötä entistä epätasa-arvoisempi. Maassa ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa, vaan koulut saavat opettaa mitä tahtovat. Menestys mitataan sillä, kuka osaa matematiikkaa ja äidinkieltä. Siksi näitä aineita testataan maanisesti. Ne jotka pärjäävät testeissä, pääsevät eteenpäin. Jalkoihin jäävät julkiset koulut, köyhät lapset ja oppimisen oppiminen. Jenny hämmentyy ja laulaa taas, vaikka lupasi ettei enää ikinä tekisi niin. Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Vain kokeilla on väliä – Onko matematiikan ylivalta pilannut Yhdysvaltain koulut?

Miksi asiat ovat niin kuin ovat? Pekka Vahvasen juontamassa podcast-sarjassa Ylen kirjeenvaihtajat ja toimittajat vastaavat miksi-kysymyksiin ihmisyydestä, oli kyse sitten politiikasta, kulttuurista tai viihteestä. Uusi jakso joka toinen viikko.

hubhopper

Mistä maailma puhuu

hubhopper