Tässä CBRNE-sarjan R/N-osassa puhutaan ionisoivasta säteilystä ja sen vaikutuksista ihmiseen sille altistuessa. Käydään läpi mitä mahdollisia säteilylähteitä yhteiskunnastamme löytyykään ja pohditaan mikä voisi aiheuttaa säteilyonnettomuuden tai muun säteilylle altistavan tilanteen. Lyhyesti sivutaan säteilyn fysiikkaa eli mitä terveydenhuollon etulinjan ammattilaisen olisi hyvä ymmärtää eri säteilylajeista.Kuullaan myös selitys sille, miksi säteilylle altistunut potilas ei yleensä ole säteilyriski muille ensihoidossa tai sairaalassa, mutta toisaalta, milloin ensiauttajan sitten on oltava varuillaan oman altistumisen suhteen.Käydään läpi säteilysairauden kliininen kuva ja pohditaan mitkä oireet voisivat antaa aiheen epäillä säteilysairautta - aina altistus ei ole tiedossa. Käy myös katsomassa paramedic.fi -sivustoltamme lisätietoa ja linkkejä aiheesta!

RADplus

Toksikologia: CBRNE, ionisoiva säteily

CBRNE-sarjan toisessa osassa keskustellaan  Pietari Heleniuksen kanssa kemiallisista aineista.Millä eri tavoilla aine voi olla vaarallinen ja mitä merkitystä aineen fysikaalisilla ominaisuuksilla on? Pohditaan myös, miten kemiallisen aineen vaaratilanteen voisi tunnistaa, eli milloin epäillä ns. C-tilannetta ensihoidossa. Entä miten tulisi toimia, jos epäily kemiallisen aineen altistusvaarasta herääkin vasta sairaalassa? Ja voiko psykogeenisen oireilun erottaa ns. oikeasta?

Toksikologia: CBRNE, kemialliset aineet

Tänään käynnistyy RADplus -podcastin viiden jakson CBRNE-aiheinen kesäsarja!Näissä ensi- ja akuuttihoitoa sekä toksikologiaa yhdistävissä jaksoissa Maria keskustelee anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Pietari Heleniuksen kanssa, joka on aiheeseen perehtynyt ensihoitolääkäri HUS Akuutissa (EHE10). Ensimmäisessä jaksossa paneudutaan aluksi hieman CBRNE-termin taustoihin; mistä aiheessa onkaan kyse ja milloin käsissämme on CBRNE-tilanne? Puhutaan tehtävien luonteesta, miniviranomaistyöstä ja vastuista; kuka tilanteita johtaa, miten viranomaisvastuut jakautuvat tehtävillä - ja toisaalta varautumisen ja valvonnan suhteen. Kuullaan myös Pietarin näkemys siitä, mitä todennäköisiä CBRNE-uhkia saattaisimme kohdata Suomessa - ja mitä CBRNE-tilanteita maailmalla on tapahtunut, joista ottaa oppia. Pohditaan myös, miten näitä voisi ehkäistä tai riskejä minimoida sekä miten voimme niihin varautua. Kesän aikana paneudumme tarkemmin kemiallisiin (C), biologisiin (B) ja säteilyyn (RN) liittyviin uhkatilanteisiin sekä omana jaksonaan myös dekontaminaatioon.

Toksikologia: CBRNE, mistä on kyse?

Tässä jaksossa Maria keskustelee Myrkytystietokeskuksen viimeisimmän ylilääkärin, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin, dosentti Leena Soinisen kanssa suun kautta otettujen aineiden akuuttien myrkytysten imeytymisen estämisen keinoista. Minkälaisissa myrkytystilanteissa ja aikaikkunassa lääkehiilestä voi ajatella olevan hyötyä? Milloin standardiannoksen suurentamista tulisi harkita ja milloin toistettu lääkehiilen anto on tarpeen? Punnitaan mahdollisia haittoja, ja mietitään mikä on sopiva tajunnantaso hiilen antoon spontaanisti hengittävälle. Onko lääkehiilen turvallinen antaminen indikaatio intubaatiolle? Käydään myös tarkemmin läpi mitkä listatuista vasta-aiheista ovat absoluuttisia ja mitkä tilanteita, joissa hiili ei sido kyseistä ainetta, mutta voi sekamyrkytyksissä tulla kyseeseen muiden aineiden sitojana. Lopuksi keskustellaan myös jo enemmänkin historiallisista imeytymisen estämisen keinoista, kuten mahahuuhtelusta ja oksettamisesta, ja kuullaan miksi niitä ei pidetä enää akuuttien myrkytysten imeytymisen eston hoitovalikoimaan kuuluvina, mutta miksi niiden sijaan kannattaa harkita endoskooppista tai jopa kirurgista tablettien poistoa.

Toksikologia: imeytymisen estäminen - lääkehiili, huuhtelu vai mekaaninen poisto?

Ensimäinen #radpluspodcast -extra uudesta koronaviruksesta julkaistiin, kun virus oli ensi kerran juuri kohdattu Suomessa. Tilannekuva näyttäytyi silloin kovin erilaisena ja on sittemmin päivittynyt valtavasti - ja varmaa on vain sen tarkentuminen ja muuttuminen jatkossakin. Siitä huolimatta päätimme koostaa pienen update-jakson - sellaisena kuin tilanne etä-äänitysiltana 8.4. meille näyttäytyi.Ja oikeastaan TE teitte tämän jakson osuvilla kysymyksillänne - me vain toimitimme ja kaivoimme vähän vastauksia. #sitähänsäkysyitValitettavasti ihan kaikki kysymykset eivät mahtuneet mukaan, mutta ehkäpä jatkoa siis seuraa. Vastaanotamme oikein mielellämme kysymyksiä myös jatkossa!Mutta muistakaa: monikin yksityiskohta uudesta koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista tarkentuu ja muuttuu yhä. Jakson toimittavat Maria Kaista, Jukka Lehtola ja Tapio Sovijärvi.Music: https://www.purple-planet.com

Extra: COVID-19, kysymyksiä ja vastauksia (8.4.2020)

Tässä jaksossa puidaan ns. akuutin vatsan syitä ja hoitoja HUS vatsakeskuksen päivystyskirurgian yksikön gastrokirurgi Matti Tolosen kanssa. Mitä termillä "akuutti vatsa" tarkoitetaan? Miten vatsakipuinen potilas tutkitaan: miten mahaa pitää painaa ja mitä laboratoriokokeet sekä kuvantaminen kertovat? Erityisesti paneudutaan pahimpiin eli ns. “tappajiin” - niihin akuutin vatsan syihin, jotka pitäisi osata tunnistaa ja saada hoitoon välittömästi - samaan tapaan kuin sepsis, ST-nousu- tai aivoinfarktitkin. Jaksossa kuullaan myös Matin terveiset ensihoidon ja päivystysten etulinjaan sekä puretaan myytti, ettei vatsakipuista potilasta saisi kipulääkitä ennen kirurgin tutkimusta. 

Ensihoito: akuutti vatsa

RADplus Ihmiset -osion vieraana on tällä viikolla yleisön toiveesta anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, kokeellisen ensihoitolääketieteen dosentti Jouni Nurmi. Jounin kanssa puhutaan ensihoitajien koulutuksen laadusta, ammattillisen osaamisen ylläpidon haasteista ja miten voimme sitä kehittää. Pohditaan ensihoitajien urakehitystä, ja kuullaan samalla mikä Jounin oma polku alalle olikaan, kun Jouni kertoo kokemuksistaan uran eri vaiheista - ensihoidon joka tasolta. Jaksossa keskustellaan myös ensihoidon työympäristön luonteesta, systemaattisista toimintatavoista, kommunikaatiosta ja tilannetietoisuuden merkityksestä tiimin onnistumisessa. Sen lisäksi, että Jukka ja Jouni kertovat, kuinka pimeä Lappeenranta talvella on, avataan myös kliinisen tutkimustyön sekä lääkärihelikopteritoiminnan kehittämisen maailmaa, ja mikä merkitys ja mielekkyys siinä voi olla, sekä miten sen opettamat projekti- ja oman työn hallinnan taidot ovat hyödyksi. Tärkeänä vinkkinä kuullaan myös, kuinka monta päivää viikossa pitää lukea autotallin nurkassa päästäkseen lääkikseen sekä myös tuoreempia kokemuksia siitä, kuinka huolehtia omasta jaksamisesta ja muusta elämästä tällaisen työn kanssa.Jakson toimittavat Maria Kaista, Jukka Lehtola ja Tapio Sovijärvi

Ihmiset: tutkija ja ensihoitolääkäri Jouni Nurmi

Niin suomen kuin maailman yleisin huumausaine on kannabis, jota suositumpi päihde on ainoastaan alkoholi. Yleisin kannabistuote Suomessa on marijuana eli ns. perinteiset kasviperäiset kannabistuotteet. Tässä jaksossa Maria ja Jukka puhuvat synteettisesti valmistetuista kannabinoideista, joiden käyttö Suomessa on toistaiseksi ollut maltillista. Näitä kemiallisesti valmistettavia kannabinoideja tunnetaan yli 200 ja niitä saa eri muodoissa: jauheena, nesteenä, jopa kasvirouheeseen ruiskutettuna eli ns. perinteisen näköisenä. Katukaupassa niillä on monia lempinimiä kuten Spice, K2, Black Mamba, Bombay Blue, Jehova jne. Synteettisten kannabinoidien THC-pitoisuus voi olla jopa 800-kertainen perinteisiin kannabistuotteisiin verrattuna.Jaksossa käydään läpi, miten tämä vaikuttaa synteettisten kannabinoidien oirekuvaan, miksi on syytä olla varuillaan, ja miten näitä potilaita tulee hoitaa. On myös hyvä tiedostaa, että markkinoilla olevien perinteisten kasviperäisten kannabistuotteidenkin THC-pitoisuuden tiedetään olevan nousussa, eli niidenkin käyttö voi nykyään johtaa vaikeampiin oirekuviin kuin 90-luvulla - saati 60 luvulla. #notyourmothersweed HUOM! Jakson äänityshetken jälkeen tietoon on myös tullut huolestuttava määrä vaikeita keuhkoreaktiota ja jopa kuolemantapauksia liittyen sähkötupakan käyttöön, joista suuressa osassa tapauksista sähkösavukkeella oli inhaloitu nimenomaan kannabistuotteita. Näiden reaktioiden taustalla epäillään olevan liuoksessa käytetty E-vitamiini, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Toksikologia: synteettiset kannabinoidit

Koronavirukset aiheuttavat yleensä lieviä hengitystie-infektiota, ja harvemmin keuhkokuumeen, joka hauraille ja sairaille voi olla kohtalokaskin. Viimeisen 20 vuoden aikana tunnetaan kolme eläinsyntyistä koronainfektiota, SARS, MERS ja nyt Wuhanilainen “uusi” koronavirus 2019-nCoV. Vaikka mediassa vilahtelevat otsikot “tappajavirus” ja sanat epidemia ja pandemia, niin millainen uusi koronavirus oikeastaan on ja pitääkö olla huolissaan? Ja onko muualla kuin Aasiassa kyse edes epidemiasta?RADplus -podcastin uudessa EXTRA-osiossa asiantuntija Eeva Ruotsalainen kertoo, miten tällainen epäilty epidemiatilanne etenee, miten tietoa kertyy - ja mitä juuri nyt voidaan sanoa uudesta koronaviruksesta. Puhutaan mitä nimenomaan ensi- ja akuuttihoidossa työskentelevien tulisi tietää viruksesta ja miten toimia epäilytilanteissa. Kerrataan myös pisaratartuntojen estokeinot eli ne #perusasiat joita noudatetaan, kun ollaan lähikontakteissa  myös niissä muissakin yleisemmissä infektioepäilyissä, joilta niiltäkin oletettavasti halutaan välttyä, kuten kaikki ne muut hengitystieinfektiot tai vaikkapa norovirus.

Extra: uusi koronavirus ensi- ja akuuttihoidon näkökulmasta

Tällä viikolla RADplus-tiimin vieraana on neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, apulaisylilääkäri Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Anne-Marin kanssa puhutaan akuuteista neurologista oireista ja erityisesti niiden tutkimisesta nimenomaan ensihoidon ja akuuttilääkärin tai -hoitajan näkökulmasta. Miten “pahat” ja kiireelliset neurologiset tilanteet (kuten tulpat ja vuodot) voi erottaa kliinisen statuksen keinoin ei-niin-kiireellisistä? Millainen on riittävä neurologinen status päivystyksen tai ensihoidon etulinjassa? Miksi "karkea neuro" ei ole ok? Voiko tajuttoman potilaan neurologiaa arvioida? Miten? Miksi puristusvoimat eivät aina kerro tarpeeksi ja miten raajapuolioireet olisi hyvä testata? Milloin voi ensihoidon keinoin epäillä toiminnallista oirekuvaa?

Ensihoito: neurologisen potilaan tutkiminen

Vuoden ensimmäisessä jaksossa Maria, Jukka ja farmaseutti Suvi Pajarre-Sorsa keskustelevat myrkytyksistä Suomessa ja tarkemmin juuri Myrkytystietokeskuksen toiminnasta. Mitä myrkytyksellä tarkoitetaan ja millainen Suomen ”myrkytysskene” useimmiten on? Milloin Myrkytystietokeskukseen kannattaa soittaa, kuka sieltä vastaa ja mitä apua sieltä saa? Miten riskinarvio myrkytyksissä tehdään ja mitä tietoja ammattilaisen olisi hyvä osata kertoa, jotta saa vastauksesta parhaan hyödyn?

Toksikologia: tavallisimmat myrkytystilanteet Suomessa

Ihmiset-osion toisessa jaksossa RADplus-tiimin vieraana on alunperin lappilainen, sittemmin helsinkiläistynyt ensihoitaja Jenna Peteri. Jenna on työssään nähnyt suomalaisen ensihoitokentän molemmat ääripäät - sekä maantieteellisesti, että ehkäpä myös toimintaympäristöiltään. Minkälaisia eroja ensihoitotyöllä on Lapin ja pääkaupungin välillä? Mitkä potilasryhmät tai tehtävät ovat erityisesti Jennan sydäntä lähellä? Lisäksi Jenna kertoo myös eräästä "kaverille" sattuneesta tehtävästä, joka ei mennyt ihan putkeen.

Ihmiset: ensihoitaja Jenna Peteri

Maria ja Jukka keskustelevat opioidimyrkytyksen käytännön hoidosta. Milloin epäillä opioidimyrkytystä (klassinen oirekuva) ja voiko toisaalta ilmetä muitakin oireita? Miten oirekuva eroaa (jos eroaa) eri opioideja tai eri annostelureittejä käytettäessä? Mikä ensihoidossa on tärkeää, ja paljonko annetaan vasta-ainetta? Miten se annostellaan, jos ei saa suoniyhteyttä, tai mitä jos sitä ei ole saatavilla? Voiko potilaan turvallisesti joskus jättää kotiin ensihoidon jälkeen? Entäpä pitääkö itse suojautua, jos käsittelee vahvoja opiodijauheita kuten karfentaniilia?

Toksikologia: opioidimyrkytyksen hoito

Ihmiset -osion avausjaksossa RADplus-tiimin vieraana on Hetti Kirves, anestesiologi ja pitkän linjan ensihoitolääkäri, jonka kanssa paneudutaan siihen mitä tämä työ hänelle merkitsee ja miten työssä jaksaa. Mitä Hetti tarkoittaa sanomalla olevansa ”all-in”-ihminen, mikä työssä vuodesta toiseen motivoi ja miten omaa pääkoppaa parhaiten hoidetaan? Kuulemme myös ensihoidon paperitiikereistä eli vastuulääkäriydestä, mutta myös operatiivisen ensihoitolääkärin työstä ja Hetin näkökulmia työskentelystä eri ensihoidon lääkäriyksiköissä (FinnHEMS 10, FinnHEMS 30, Helsingin lääkäriyksikkö). Hetti kertoo, miten hän ylipäätään päätyi lääkäriksi, anestesiologiksi ja ensihoitoon sekä miten ensihoito hänen 15-vuotisen työkokemuksensa aikana on alana ja järjestelmänä kehittynyt. Lisäksi puhutaan mm. tiimityön merkityksestä, ilmailupuolelta saaduista opeista ja tieteen tekemisestä.

Ihmiset: ensihoitolääkäri Hetti Kirves

Ensihoidon avausjaksossa Maria keskustelee kardiologi Ilkka Tieralan kanssa yhdestä ensihoidon ja päivystysten yleisimmästä potilasryhmästä – rintakipuisen potilaan kohtaamisesta ja sepelvaltimokohtauksen tunnistamisesta. Mistä ne riskipotilaat tunnistaa? Mitä EKG kertoo ja voiko sillä poissulkea sydäninfarktin mahdollisuuden? Milloin voi ”äksätä” – vai voiko koskaan? Miten anamneesi otetaan ja mitä ne päätökseen vaikuttavat merkittävät riskitekijät ovatkaan? Pitäisikö troponiini määrittää jo kentällä? Miten kardiologi päättää STEMIssä: liuotus vai primääri PCI? Entä milloin ne nSTEMI-potilaat pitää angioida? Lisäksi käydään läpi myös sepelvaltimokohtausten muuta lääkehoitoa ja esimerkiksi milloin beetasalpaus on aiheen – vai onko? Innolla jäämme odottamaan Ilkan seuraavaa vierailua, jolloin pureudumme EKG-diagnostiikkaan.

Ensihoito: rintakipuinen potilas ja sepelvaltimokohtaus

RADplus on FOAMed-henkinen podcast-sarja, jossa käsitellään ensi- ja akuuttihoidon ajankohtaisia ja ajattomia aiheita. Sarjan tavoitteena on tuoda laadukasta ja ajankohtaista tietoa asiantuntijoilta kliinisen työn etulinjaan helposti lähestyttävässä muodossa, jotta potilaamme saavat parhaan mahdollisen hoidon. Pääpaino on ensi- ja tehohoidon sekä akuuttilääketieteen näkökulmissa. Vierailevien asiantuntijoiden kanssa käydään läpi sekä päivittäin kohdattavia potilasryhmiä ja sairauksia että harvinaisempia tilanteita. Säännöllisesti käsitellään myös kuulijoiden lähettämiä kysymyksiä ja kommentteja, ja yhteistyössä HUS Akuutin ja Myrkytystietokeskuksen kanssa tehdyssä osiossa paneudutaan toksikologiaan sekä erilaisten myrkytyspotilaiden ensi- ja akuuttihoitoon. Kohderyhmään kuuluvat niin lääkärit kuin ensihoitajat, pelastajat ja sairaanhoitajat, farmaseutit sekä näiden alojen opiskelijat – toisin sanoen näitä potilasryhmiä kohtaavat terveydenhuollon ammattilaiset aina ensihoidosta perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.

hubhopper

RADplus

hubhopper